Rummutusta ja voimaeläimiä

Olin muutama päivä sitten pitkästä aikaa rumpupiirissä, ja täytyy sanoa, että kokemus oli todella voimakas. Tein hurjan matkan, joka päättyi suureen valkoiseen valoon ja yhteyteen maailmankaikkeuteen. Olen sen jälkeen leijunut korkealla ja joutunut tietoisesti maadoittamaan itseäni tähän todellisuuteen, koska kruunuchakrani on ollut yliaktiivinen. Rummutuksen aikana voimaeläimeni, hevonen, ilmestyi minulle taas hurjan vauhdikkaan laukan muodossa. Viilätimme läpi peltojen. Sain kuitenkin myös uuden, toisen voimaeläimen ainakin hetkellisesti, sillä ilves on ollut läsnä voimakkaasti rummutuksesta alkaen. Voimaeläiminä hevonen ja ilves merkitsevät seuraavaa:

HEVONEN
"Kops, kops, kaviot lähestyvät elämääsi. Kun hevonen ilmestyy voimaeläimeksesi, niin voit olla kiitollinen, sillä se ei ilmaannu kovinkaan helposti. Hevosen avulla pystyt kehittämään niin fyysistä kuin henkistä voimaasi ja ennen kaikkea tehtäväsi on jakaa tätä voimaa ja oppia myös toisille. Hevosen voima auttaa omien energioitten tasapainottamisessa. Kun energiasi ovat tasapainossa, niin löydät oman elämäsi polun ja voit luottavaisin mielin mennä eteenpäin. Kun polkusi kulkee oikein, niin voit jakaa lahjojasi toisille: myötätuntoa, opettamista, jakamista, rakkautta. Nämä kaikki ovat portteja ovimaan ja omaan tasapainoosi.

Elämäntilanteesi voi olla sellainen, että sinulla on tärkeä rooli jonkun tai joidenkin ihmisten auttamisessa. Hevosen voimalla vahvistut itse, mutta hevosen ilmaantuminen usein kertoo myös siitä, että sinulle tulee tärkeä rooli auttaa muita ihmisiä jaksamaan. samalla kun autat heitä, näet erilaisia elämänpolkuja ja opit koko ajan lisää elämän mystiikkaa. Näin näet ihmisten erilaisia tehtäviä elämässä ja opit kunnioittamaan näitä kaikkia. Koko ajan oma elämänkokemuksesi ja viisautesi kasvaa.

Hevonen voi ilmaantua sinulle myös, jos jokin odottamaton elämäntilanne on tulossa. Tällöin tarvitset paljon fyysisiä tai henkisiä voimia ja tilanteesta selviäminen vaatii paljon ponnistelua. Hevosen voimalla tästä kuitenkin selviät. Hevosen tullessa elämääsi, löydät mukaan annoksen villiyttä ja vapautta. Vaikkakin autat paljon toisia ihmisiä, niin se ei koskaan saa tapahtua alistumalla tai omaa vapauttasi menettämällä. Mitä villimmin ja vapaammin pystyt elämäsi kohtaamaan sen voimakkaammin löydät itsestäsi elämänpaloa."

 ILVES
"PÄÄTEEMA: Salaisuuksien pitäminen, suojeleminen, opas.
Ilveksellä on kyky liikkua läpi ajan ja paikan, kohdata Suuri Hiljaisuus - se on salaisuuksien tietäjä. Veli tai sisko Ilves omaa henkilökohtaista voimaa ja tuntee tien aarteiden luokse.
PARANTAVA VOIMA: Ilveksen parantava voima on selvänäköisyyttä. Ilves näkee pelkojen taakse, se löytää piilotetut totuudet, mutta se ei paljasta näitä tietoja - Ilves tietää."

Olin todella hämmentynyt ilveksen ilmestymisestä, mutta pohdiskeltuani hetken sen tarkoitusta, on selvääkin selvempää sen olevan tällä hetkellä tärkeä voimatekijä. Olen viime aikoina erityisen viehättynyt erityisesti oman sisimmän totuuteni etsintään. En osaa enkä halua valehdella itselleni pienimmästäkään tuntemuksesta. Hevonen ja ilves ovat oikeita oppaita tällä tiellä. Toivon niiden olevan läsnä myös ensi syksynä, kun vietän useamman kuukauden henkisellä tiellä Intiassa.

Epävakaudesta tyyneyteen

"Mä meen yläasteelle, lukioon ja yliopistoon ja sitten töihin."
"Sitten sä ootkin eläkkeellä ja kuollut."

Näin keskustelivat kaksi 8-vuotiasta. Putkiajattelu elämän kulusta on yleistä, mutta hätkähdyttävää oli kuulla sen syöpyneen jo näin pienien lasten mieliin. Heidänhän tulisi leikkiä ja nauttia elämästä. Mihin heidän keskustelustaan unohtuivat kokemukset, elämykset, uuden näkeminen ja kokeminen? Vielä aikuisiälläkin irrottauduttuani itse putkimallista, joutuu tietoisesti taistelemaan tuota elämänmallia vastaan, joka hallitsee ympäröivää yhteiskuntaa. Jos ei etene portaalta toiselle, on usein jotenkin poikkeava... kunnianhimoton, päämäärätön, joidenkin mielestä ehkä epäonnistuja. Vai onko? Jos haluaakin saada elämästään vain mahdollisimman paljon irti, erilaisia kokemuksia, näkemyksiä, kun kerran on elämän lahjan itselleen saanut.

Löysin buddhalaisen runon, joka kuvaa aika hyvin kaikkea, mitä olen kokenut.

Riippuvaisen elämä on epävakaata, riippumattoman elämä ei ole epävakaata.
Kun ei ole epävakautta, on tyyneys.
Kun on tyyneys, ei ole minkäänlaisia taipumuksia.
Kun ei ole minkäänlaisia taipumuksia, ei ole tulemista eikä menemistä.
Kun ei ole tulemista eikä menemistä, ei ole kuolemaa tai syntymää.
Kun ei ole kuolemaa tai syntymää, ei ole sen enempää ”täällä” kuin ”tuola puolen”  eikä ”niiden välissä”.
Juuri tämä on kärsimyksen loppu.

Kun pääsi sinuiksi sen kanssa, ettei ole elämässä mitään ulkoista, johon tarrata, ei työtä, asuntoa, parisuhdetta, säännöllisiä tuloja, oli opittava elämään sen kanssa. Sitä myötä elämä muuttui onnellisemmaksi kuin koskaan ennen. Pääsi elämän ytimeen, elämän iloon. Merkittäviin pieniin elämyksiin ja ilon lähteisiin. Haittapuolena tuli kuitenkin se, että entiset "vakauden" lähteet muuttuivat pelottaviksi. Niiden kohtaaminen yhdistyy vielä liiaksi onnettomaan elämänaikaan. Onneksi ei ole muuta kuin tässä ja nyt.