perjantai 6. heinäkuuta 2012

Ruoan hankinnan haasteita

Elo on kuin entisaikaan. Seuraavan vuoden ruokailuni ovat kiinni siitä, miten hyvin pikkuruiset viljelykseni onnistuvat. Vaikkei omaa kotia olekaan, olen onnekseni saanut pienen palstan ruoan tuotantoon. Ongelmia on kuitenkin riittänyt viljelysten kanssa enemmän kuin tarpeeksi. Viime vuoden pensaspapusato oli tuottoisa, ja laskin myös tulevan talven proteiinin saannin papusadon varaan, kun rahasta on pulaa. Mikä lie ollut syynä, mutta pavut eivät tänä vuonna nousseet yhtä hyvin kuin viime vuonna. Vika lienee sekä mullassa, lannoituksessa että kastelussa. Koska vaellan jatkuvasti paikasta toiseen, en ole juuri päässyt viljelyksiäni hoitamaan, kastelemaan ja kitkemään ja se on kostautunut. Härkäpapujen suhteen on vielä toivoa, mutta pensaspapusato näyttää jäävän alle puolen kuvitelmistani. Olisin myös halunnut lehtikaalia säilöttäväksi, mutta myös lehtikaalisato näyttää menevän mönkään esikasvatuksen viivästyttyä. Toivoa on vielä porkkanoiden ja punajuurien kanssa. *Sormet ristiin* 

Tämä kesä on hyvin palauttanut todellisuuteen, kuinka vaativaa ja sitovaa ruoantuotanto on. Se, että olin ensin viikon Virolahdella, sitten viikon Saarijärvellä, pian viikon Suodenniemellä ja sen jälkeen Kataloniassa, ei oikein sovi yhteen ruoantuotannon kanssa. Tässä hyörinässä myös villivihannesten kuivaaminen säilöön on jäänyt vähäiseksi. Ainoastaan nokkosta ja valkoapilaa on hieman säilössä. Toivottavasti ehdin jossain välissä marjastamaan, sillä olen pois maasta myös koko syksyn sienestysajan.

Entisaikana ei ollut ruokajonoja eikä dyykkaysmahdollisuuksia. Viime vuonna sain nauttia näistä molemmista hätäavuista, mutta jatkossa tulen asumaan alueella, jossa kumpaakaan näistä apukeinoista ei ole. Saan siis todella tuntea, millaista on ennen ollut sadon epäonnistuttua. Pari litraa nokkosta, apilaa ja vähän papuja pitäisi riittää pitkäksi talveksi, sillä säännöllisistä tuloista ei ole tietoakaan. Ja kyllähän se niin vain menee, että ensin ruokitaan koirat ja sitten vasta saa oma nassu kuvun täytettä. Haasteita tulee riittämään. Ja mielen vahvuus kasvaa!