maanantai 9. syyskuuta 2013

Suolasieniä ja hapatusta

Omavaraisuuteen pyrkiminen tietää kovaa työtä, mutta on myös palkitsevaa. Tänä vuonna sadot ovat olleet kohtuullisen hyviä ja vähitellen alkaa löytyä mukavasti sieniäkin. Koska sadot ovat aikaisempaa suuremmat, opettelen itselleni uusia, mutta muutoin vanhoja vanhoja säilöntätapoja. Erään vanhan heinittyneen metsätien varresta löysin 15 litraa karvarouskuja ja ne kerättyäni vietin loppupäivän säilöen niitä suolasieniksi. Yleensä karvarouskuja on löytynyt vain sen verran, että ne ovat päätyneet suoraan syötäväksi ja vain muita sieniä on riittänyt säilöttäväksi. Nyt saamme kuitenkin nauttia rouskuista myös talvella. 15 litrasta tuli pilkkomisen ja ryöppäämisen jälkeen kolme litraa säilöntäsankoon tiiviiksi puristettuja suolasieniä.

Suolasienten valmistus
- Pilko rouskut ja ryöppää niitä noin 5 min väljässä vedessä (sienten ja veden suhde 1:5)
- Huuhtele, jäähdytä ja purista vesi pois.
- Lado säilöntäastiaan ensin karkeaa merisuolaa, sitten tiivis kerros sieniä, taas suolaa jne. päättäen suolakerrokseen. Suolaa tulee noin 150 grammaa yhtä sienikiloa kohti.
- Aseta paino sienten päälle niin, että kaikki sienet peittyvät suolaveteen. Painoksi käy esim. kiviä muovipussissa, mutta säilöntäsangon säädettävä välikansi on tässä mitä kätevin. Mikäli suolavettä ei puristettaessa synny riittävästi kaikkien sienien peittymiseksi, lisää 1dl suolaa : 1 litra vettä (lämmitä ensin suolan liukenemiseksi ja anna jäähtyä).
- Säilytä viileässä (kellarissa tai jääkaapissa) ja tarkista välillä, että kaikki sienet ovat nesteen peitossa.


Aiemmin kerroin meidän jo hapattaneen mm. papuja. Lisäksi olemme kasvimaan harvennuksen jälkeen hapattaneet nauriiden ja lanttujen naatteja ja sitä lon uvassa myös syksymmällä pääsadonkorjuun jälkeen. Pienen satsin laitoimme myös vuohenputkea. Hapatus on yksinkertainen tapa säilöä kesän herkkuja talveksi.

Pensaspapujen hapatus
- Keitä pavut melko kypsiksi ja jäähdytä nopeasti, jotteivat veltostu.
- Valmista suolavesi, jonka suolapitoisuus 2,3%. Lämmitä niin, että suola liukenee ja anna jäähtyä.
- Laita säilöntäsankoon/-astiaan pohjalle muutama pala ruisleipää, lisää pavut ja kaada suolavettä päälle niin, että pavut peittyvät.
- Aseta paino niin, että pavut ovat veden peitossa ja sulje kansi.
- Säilytä ensin huoneenlämmössä muutaman päivän ja tarkkaile makua. Kun maku mielestäsi sopiva, siirrä viileään kellariin tai jääkaappiin. Tarkista välillä, että kaikki pavut ovat nesteen peitossa. Mikäli pinnalle muodostuu hiivaa, kuori se pois.

Me säilöimme papuja tavalliseen ämpäriin. 7 papulitran peittämiseen tarvitsi kaksi litraa suolavettä, johon siis tuli 46 grammaa suolaa. Painoksi laitoimme kiviä muovipussissa. Ruisleipää tarvitaan papujen hapattamiseen siksi, että keitetyissä pavuissa ei ole jäljellä maitohappokäymiseen tarvittavia bakteereja, joten ruisleivän avulla saadaan astiaan hapanjuuri. Ruisleivän asemasta voi käyttää myös hapanlientä aiemmista hapatteista, jos sellaisia on jäljellä. Kannattaa kuitenkin seurata, että maitohappokäyminen lähtee kunnolla käyntiin eli että hapanjuurta on riittävästi.

Kun säilötään naatteja, villivihanneksia tms. keittämättömiä aineksia, ei ruisleipää tarvita.  Niiden hapattaminen eroaa keitettyjen papujen hapattamisesta myös sikäli, ettei niihin lähtökohtaisesti tarvitse lisätä nestettä. Vihanneksia lisätään pienittyinä vähitellen sankoon ja survotaan niin, että niistä itsestään irtoaa nestettä. Joukkoon lisätään välillä suolaa. Kasvien oman nesteen tulisi riittää peittämään vihannekset. Mikäli näin ei ole, voi joukkoon lisätä jäähdytettyä suolalientä.

Ossi antaa mainiot ohjeet hapatukseen hienosäätöä myöden. Ja ei kun herkuttelemaan :)