maanantai 9. tammikuuta 2012

Voimaa rummuista ja koruista

Enpä ole saanut aiemmin laitettua tänne kokemuksia voimarumpukurssista, jonka kävin syksyllä. Teimme intiaanirummut itse ja koristelimme ne. Kaksipäiväinen kurssi seremonioineen tunnelmallisessa Kolin syksyssä oli huima kokemus, joka sai kurssilaisia vaikutuksessaan jopa kyyneliin. Minun oli aluksi kovin vaikeaa päättää, mitä maalaan rumpuun. Mieleni halusi kovasti maalata siihen puun tai menninkäisen, mutta loppujen lopuksi rumpu ei tuntunut kutsuvan niitä, eikä edes hevosta, joka kurssin aikana ilmestyi voimaeläimekseni. Sisäisellä intuitiolla maalasin kuvaan energiaa, vihreyttä, valoa ja elämää.


Uudessa-Seelannissa ihastuin maorien käyttämiin symboleihin, joilla kullakin on syvempi henkinen merkitys. Erityisesti minua kutsui koruksi nimetty symboli, joka joissain muodoissaan kummasti muistuttaa rumpuunkin maalaamaani ying yang-merkkiä. Koru on saanut lähtönsä kiwiläisestä silver fern -kasvin verson muodosta.


Koru on niin tärkeä symboli Uudessa-Seelannissa, että sitä näkee, minne ikinä meneekin. Koruissa, paidoissa, koristeissa, tauluissa... Koru-koruja on valtavasti erilaisia ja yksi sellainen toki tarttuikin minunkin mukaani, ja siitä onkin tullut minulle erittäin rakas merkityksensä vuoksi. Se ilmentää henkistä kasvua, uusia alkuja, rauhaa ja voimaa.

Tämä ei ole minun koruni, mutta yksi esimerkki, miten kasvin muoto muuntautuu. Tässä yksi lainaus symbolin merkityksestä:

The unfolding spiral tipped shoots of the New Zealand silver fern plant become new fern leaves (fronds). Thus the reference to new life or a new start. The circular shape of the baby fern frond also symbolizes nurturing, purity, tranquility, personal growth, positive change and awakening.

lauantai 7. tammikuuta 2012

Tietoisuus muutoksessa

Maailma on kaunis. Miten siitä voisi tehdä vielä kauniimman? Miten taistella paremman maailman puolesta, vääryyksiä vastaan? Olin ennen vannoutunut järjestö- ja poliittinen toimija. Enää en ole vakuuttunut, että se on oikea keino muuttaa maailmaa. Muuttuuko maailma sillä, että käytetään tuhansia tunteja linjapapereiden kirjoittamiseen, mutta vain harva edes lukee niitä? Onko maailma kauniimpia, kun tehdään esityslistoja, talousarvioita, toimintasuunnitelmia, tilinpäätöksiä ja muita virallisia papereita, jotta voidaan pyörittää maailmaa parantavia järjestöä? Kuinka usein olet saanut kohtaamasi ihmiset toimimaan paremman maailman puolesta, kun olet käynyt väittelyitä tai yrittänyt muuten vakuuttaa eri mieltä olevaa ihmistä? Kuinka suuri osa toiminnasta on tuottanut todellisia tuloksia?

Muutokset ovat hitaita ja tarvitaan eri tason taistelijoita. Entä jos kaikki kokouksissa istuvat luonnonsuojelijat lähtisivätkin maastoon tekemään ennallistamistoimia? Yhtäkkiä pelkästään Suomessa tehtäisiin tuhansia ja tuhansia tunteja enemmän kenttätyötä vuodessa. Tai jos vähäosaisten asemasta ja rikkaiden etuoikeutetusta asemasta valittavat jalkautuisivat kentälle keräämään vaate- ja ruokalahjoituksia vähävaraisille, tarjoaisivat itse leivottua pullaa, taluttaisivat huonokuntoisen vanhuksen tien yli, kävisivät vanhainkodissa viihdyttämässä vanhuksia sen sijaan, että paasaisivat näiden yksinäisyydestä. Eläinten huonon kohtelun vastustajat voivat kouluttautua eläinsuojeluvalvojiksi ja alkaa tehdä valvontakäyntejä. Kuinka paljon tehokkaammin asioita voitaisiinkaan muuttaa, kun ainaisen voivottelemisen ja kokouksissa istumisen sijaan ryhdyttäisiin oikeisiin, konkreettisiin toimiin ja tehtäisiin se totisten kasvojen sijaan aidolla elämänilolla.

Niin kauan kuin ihmisen mieli on tiedostamaton tai puoliksi tietoinen, on kuitenkin helpompi pitäytyä muunlaisessa toiminnassa, elää passiivisesti, valittaen tai kieltäen. Kun ihmismieli saavuttaa täyden tietoisuuden tason, hän kokee olevansa yhtä kaiken ympärillä olevansa kanssa, on kyse sitten mistä tahansa elävästä. Eri mieltä oleville ihmisille ei tarvitse olla vihainen tai katkera, sillä se ei hyödytä mitään. Maailman vääryyksien voivottelu ei muuta todellisuutta. Kun koet olevasi yhtä kaiken kanssa, haluat myös suojella kaikkea sitä. Näet kaikessa jotain kaunista, ainutkertaista ja suojelemisen arvoista. Haluat taistella sen puolesta teoin, etkä poliittisin lupauksin, jotka ovat jotain yhteen suuntaan ja toista toiseen suuntaan, jotta miellyttäisit mahdollisimman monia.

Vuotta 2012 sanotaan vuodeksi, jolloin maailman kollektiivinen tietoisuuden taso on muutoksessa. Pankkikriisit ja muut tämän hetkiset yhteiskunnalliset epävarmuudet ovat osa tietoisuuden tason muutosta. Ihminen on tietoinen olento, joten se ei voi jatkaa eloaan tiedostamattomana. On tullut kollektiivinen henkisen kasvun aika.

Joitain hyviä henkisen kasvun kirjoja:

Eckhart Tolle: Läsnäolon voima
Eckhart Tolle: Uusi maa
James Allen: Ajatuksen voima
Anthony de Mello: Havahtuminen
Jon Kabat-Zinn: Tietoinen läsnäolo maailmassa