Maailma on kaunis. Miten siitä voisi tehdä vielä kauniimman? Miten taistella paremman maailman puolesta, vääryyksiä vastaan? Olin ennen vannoutunut järjestö- ja poliittinen toimija. Enää en ole vakuuttunut, että se on oikea keino muuttaa maailmaa. Muuttuuko maailma sillä, että käytetään tuhansia tunteja linjapapereiden kirjoittamiseen, mutta vain harva edes lukee niitä? Onko maailma kauniimpia, kun tehdään esityslistoja, talousarvioita, toimintasuunnitelmia, tilinpäätöksiä ja muita virallisia papereita, jotta voidaan pyörittää maailmaa parantavia järjestöä? Kuinka usein olet saanut kohtaamasi ihmiset toimimaan paremman maailman puolesta, kun olet käynyt väittelyitä tai yrittänyt muuten vakuuttaa eri mieltä olevaa ihmistä? Kuinka suuri osa toiminnasta on tuottanut todellisia tuloksia?
Muutokset ovat hitaita ja tarvitaan eri tason taistelijoita. Entä jos kaikki kokouksissa istuvat luonnonsuojelijat lähtisivätkin maastoon tekemään ennallistamistoimia? Yhtäkkiä pelkästään Suomessa tehtäisiin tuhansia ja tuhansia tunteja enemmän kenttätyötä vuodessa. Tai jos vähäosaisten asemasta ja rikkaiden etuoikeutetusta asemasta valittavat jalkautuisivat kentälle keräämään vaate- ja ruokalahjoituksia vähävaraisille, tarjoaisivat itse leivottua pullaa, taluttaisivat huonokuntoisen vanhuksen tien yli, kävisivät vanhainkodissa viihdyttämässä vanhuksia sen sijaan, että paasaisivat näiden yksinäisyydestä. Eläinten huonon kohtelun vastustajat voivat kouluttautua eläinsuojeluvalvojiksi ja alkaa tehdä valvontakäyntejä. Kuinka paljon tehokkaammin asioita voitaisiinkaan muuttaa, kun ainaisen voivottelemisen ja kokouksissa istumisen sijaan ryhdyttäisiin oikeisiin, konkreettisiin toimiin ja tehtäisiin se totisten kasvojen sijaan aidolla elämänilolla.
Niin kauan kuin ihmisen mieli on tiedostamaton tai puoliksi tietoinen, on kuitenkin helpompi pitäytyä muunlaisessa toiminnassa, elää passiivisesti, valittaen tai kieltäen. Kun ihmismieli saavuttaa täyden tietoisuuden tason, hän kokee olevansa yhtä kaiken ympärillä olevansa kanssa, on kyse sitten mistä tahansa elävästä. Eri mieltä oleville ihmisille ei tarvitse olla vihainen tai katkera, sillä se ei hyödytä mitään. Maailman vääryyksien voivottelu ei muuta todellisuutta. Kun koet olevasi yhtä kaiken kanssa, haluat myös suojella kaikkea sitä. Näet kaikessa jotain kaunista, ainutkertaista ja suojelemisen arvoista. Haluat taistella sen puolesta teoin, etkä poliittisin lupauksin, jotka ovat jotain yhteen suuntaan ja toista toiseen suuntaan, jotta miellyttäisit mahdollisimman monia.
Vuotta 2012 sanotaan vuodeksi, jolloin maailman kollektiivinen tietoisuuden taso on muutoksessa. Pankkikriisit ja muut tämän hetkiset yhteiskunnalliset epävarmuudet ovat osa tietoisuuden tason muutosta. Ihminen on tietoinen olento, joten se ei voi jatkaa eloaan tiedostamattomana. On tullut kollektiivinen henkisen kasvun aika.
Joitain hyviä henkisen kasvun kirjoja:
Eckhart Tolle: Läsnäolon voima
Eckhart Tolle: Uusi maa
James Allen: Ajatuksen voima
Anthony de Mello: Havahtuminen
Jon Kabat-Zinn: Tietoinen läsnäolo maailmassa
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti