Kesäisiä aarteita

Kesä on kuin hujauksessa ehtinyt täyteen loistoonsa. Paras nokkosaika oli ohi ajat sitten, ja nyt on kukkivien kasvien aika. Nokkosta tulikin kuivattua yllinkyllin tulevan vuoden tarpeisiin, ja viime aikoina olen siirtynyt valikoiden muiden villivihannesten pariin. Viime kesä oli täynnä kokeiluja ja kuivasin kaikenlaista. Koska esimerkiksi maitohorsman kukkia ja lehtiä on vielä viime vuodelta jäljellä, en ajatellut kuivata niitä tänä vuonna ollenkaan, vaan ainoastaan käyttää tuoreena sen verran kuin kuhunkin ruokaan sopii. Myös viimevuotisia puna-apiloita on jäljellä enemmän kuin valkoapiloita, vaikka punaisia keräsin vähemmän, joten suhteutan tämän vuoden keräämiset menekin mukaan. En ole vielä tässä kuumuudessa suuremmin rehkinyt kasvien keräämisen kanssa, mutta kuivumassa on jonkin verran jo valkoapilaa, poimulehteä, ahomansikan lehtiä, maahumalaa ja kamomillaa. Pitää myös muistaa kerätä vanhempien pihalta herukan lehtiä ja hiostaa niitä yrttiteetarpeiksi. Hiostetut mustaherukan lehdet antavat teelle mainion marjaisan maun.


Mikäli jaksaa, niin eri marjojen lehdet kannattaa hiostaa. Se tapahtuu antamalla niiden ensin kuivahtaa yön yli. Sen jälkeen lehdet kieritetään tai puristetaan palloiksi niin, että kasvin solukot rikkoontuvat. Lehtiä säilytetään lasipurkissa muutaman vuorokauden ajan, minkä jälkeen ne kuivataan kunnolla. Viime kesänä jaksoin kieritellä lehtiä kiinni ja auki ja tehdä hiostamista, mutta luulen, etten tänä kesänä jaksa tehdä sitä samassa määrin. Hiostamalla erityisesti ahomansikan lehdistä saa kuitenkin huomattavasti enemmän makua teehen kuin hiostamattomista.

Pian pääsee nauttimaan myös omista kylvöksistä. Pinaatit, salaatit ja retiisit alkavat olla valmiita, ja perunat, lantut, punajuuret ja pavutkin ovat hyvässä vauhdissa. Kriittisimmältä näyttää tällä hetkellä kurpitsoiden ja porkkanoiden onnistuminen.


Myös koirat ovat nauttineet kesän antimista. Heinän lisäksi ne pistelevät poskeensa mansikoita ja pian koittaa mustikka- ja vadelma-aikakin, josta ne nauttivat täysin siemauksin puskasta toiseen juosten. Toinen on löytänyt metsistä vainunsa avulla kaikenlaisia aarteita, joita kantaa näytille. Itse en suinkaan ole näistä löydöksistä aina kovin iloinen.