lauantai 30. huhtikuuta 2011

Lampunvarjostin ja makuualustoja koiratarhoille

On ollut jo pitkään tarkoitus tehdä sekä uusi lampunvarjostin että makuualustoja Viron koiratarhoille. Viimein sain ne aikaan. Edellinen lampunvarjostin oli paperinen ja rikkoutunut muutossa. Tuunasin tilalle uuden vanhasta verhokankaasta.


Tarhakoirille tein makuualustoja vanhan sohvamme pehmusteista ja kankaista sekä muista ylijäämäkankaista. Koiramme ovat purkaneet pureskelu- ja tuhoviettiään sohviimme, joten viimeisestäkin oli viimein pakko luopua. Pistimme sen osiin ja jäljelle jäi muutama ehjä pehmuste ja kangaskappaleita, joista sain isommille koirille sopivia alustoja. Pienemmistä kangaspaloista tein pienempiä alustoja, joiden täytteeksi laitoin koirien pieneksi repimää pehmustetta. Kierrättäminenkin vaatii kuitenkin joskus veronsa. Ompelukoneen neula ei nimittäin kestänyt paksua sohvakangasta, vaan katkesi, joten tein työn loppuun perinteisesti parsinneulalla. Nyt on tarhoille lahjoitettavaa ja täytyy toivoa, että koirat ovat viimein rauhoittuneet sen verran, että saamamme sohva kestää.

tiistai 26. huhtikuuta 2011

Esikasvatusta

Alkaa muodostua jo perinteeksi, että esikasvatus jää kokonaan tekemättä tai jää ainakin liian myöhäiseksi. Tänä vuonna ehdin juuri ja juuri saamaan edes osan vihanneksista esikasvatukseen, jotta ne ovat ilmojen yhä lämmettyä ehtineet taimettua ulos istuttamista varten. Alkukevät on ollut kaoottinen, mutta nyt on paremmin aikaa ja energiaa paneutua kasvien maailmaan. Kasvimaakin puuttuu vielä. Viime kesänä kasvatimme kaiken erilaisissa laatikoissa ja ruukuissa, sillä elämäntilanne oli niin epävarma, ettemme saaneet kasvimaata tehtyä. Hyvin onnistuu pienimuotoinen viljely siis myös niillä, joilla ei ole omaa pihaa, mutta on parveke. Pihamme on myös niin savinen, ettei siinä kasva muu kuin sammal, ei edes nurmi. Nytkin harkinnassa on väkertää itse suuret kasvulaatikot, jottei tarvitsee kääntää maata niin perusteellisesti. Nykyisin kaupoissakin myydään valmiita, kalliita kasvulaatikoita, mutta niitä ei meidän taloustilanteessamme edes harkita ja hyvinhän sellaiset itsekin nakuttelee. Kasvualustaratkaisu pitäisi kuitenkin tehdä pian, sillä toukokuu koittaa ja olisi aika saada punajuuret, porkkanat yms. kasvamaan.

Tällä hetkellä ruokapyötämme on erilaisten ruukkujen vallassa. Esikasvatuksessa on mm. kurpitsaa, persiljaa, rucolaa, basilikaa, oreganoa ja avomaankurkkua. Muutamat lajit odottavat vielä istutusta ja pian pääseekin istuttamaan ulos osan lajeista. Tämä on vasta esimakua kesästä, sillä olen kesällä muutaman kuukauden hommissa Majvikin tilalla ja saan nauttia oikein kunnolla käsien multaamisesta ja viljelypuuhista.

sunnuntai 24. huhtikuuta 2011

Vegaaniset kahvikestit

Tänään kestitsimme vieraita. Kokeilin muutamaa uutta reseptiä ja tein vanhaa tuttua sienipiirakkaa hieman varioiden. Nyt on aika käyttää kaapeista loput viime satokautena kuivatut villivihannekset ja sienet, joten tulemme lähiaikoina syömään paljon mm. nokkosista ja suppilovahveroista valmistettua ruokaa, jotta saamme kaappeihin tilaa uuden satokauden antimille. Tässä tämän päivän antimien reseptit, raaka-aineet luomua ja vegaanista. Hyvää oli, ja epäterveellistä.


Sipuli-sieni-nokkospiirakka

Pohja
125 g margariinia
1,5 dl vehnäjauhoja
1 dl grahamjauhoja
0,5 dl ruisjauhoja
2 rkl vettä
0,5 tl suolaa

Täyte
5 dl kuivattuja suppilovahveroita
sipuli
purjoa
2 dl kuivattua nokkosta
2 dl kaurakermaa
mausteeksi pippuria, basilikaa ja paprikaa

Valmista täyte kattilassa tai paistinpannulla. Kuivatut sienet kannattaa liottaa. Jos käytät tuoreita, niitä menee huomattavasti enemmän. Sulata margariini ja sekoita siihen muut pohjataikinaan aineet. Voitele piirakkavuoka ja painele taikina siihen. Kaade täyte päälle ja paista 200 asteessa noin puoli tuntia.


Omenakauratorttu

Pohja
3 dl vehnä- tai puolikarkeita spelttijauhoja
1 tl ruokasoodaa
1 tl vaniljasokeria
0,5 dl sokeria
0,5 dl öljyä
0,5 dl siirappia
1,5 dl kaurakermaa tai 1 dl -maitoa
1 dl vettä + 2 tl etikkaa

Täyte
2 omenaa
jauhettua kanelia

Kuorrutus
0,5 dl kaurakermaa
1 dl kaura- tai spelttihiutaleita
0,5 dl sokeria
0,5 dl öljyä

Voitele halkaisijaltaan n. 24 cm piirakkavuoka.
Valmista pohja: Sekoita kuivat aineet keskenään, lisää öljy, siirappi, kaurakerma ja veteen sekoitettu etikka. Sekoita vain sen verran, että taikinasta tulee tasainen. Levitä taikina vuokaan.
Poista omenista siemenkota ja leikkaa omenat ohuiksi lohkoiksi. Asettele omenat taikinan päälle ja ripottele pinnalle kanelia. Paista uunin keskiosassa 200 asteessa 15 minuuttia.
Valmista kuorrutus paistamisen aikana. Mittaa ainekset kattilaan ja kiehauta seosta niin, että sokeri alkaa sulaa. Sekoita tasaiseksi ja levitä seos omenatortun päälle. Jatka paistamista vielä 20 minuuttia tai kunnes tortun pinta on kauniin ruskea.


Suklaahippukeksit

150 g margariinia
1,5 dl fariinisokeria
1 dl sokeria
1 rkl vaniljasokeria
0,3 dl soijajauhoa + 3 dl vettä
0,5 tl suolaa
2 tl leivinjauhetta
1 dl grahamjauhoja
3,5 dl vehnäjauhoja
100 g suklaata rouhittuna

Vaahdota margariini ja sokerit. Sekoita soijajauho veteen ja vatkaa margariinivaahtoon. Sekoita loput aineet ensin keskenään ja sitten taikinaan. Lisää tarvittaessa jauhoja. Nostele ruokalusikalla nokareita pellille ja paista uunin ylätasolla 200 asteessa noin 10 minuuttia.

Tarinaa ekoelämästä

Päätin aloittaa entisen blogin rinnalle tämän toisen blogin. Pyrin pitämään näiden kahden blogin sisällöt selkeästi toisistaan erillään. Siinä, missä toiseen blogiin ilmestyy yhteiskunnallista pohdintaa, maailmantuskaa ja poliittista sisältöä, tämä blogi pureutuu enemmän käytännöntasolle. Tarjolla lienee jatkossa ainakin vinkkejä vegaaniseen ja ekologiseen kokkaamiseen reseptien ja muiden vinkkien kera, ideoita kierrätysaskartelusta ja muusta tuunaamisesta sekä kaikenlaista muuta ympäristöystävällisen elämän elintapoihin liittyvää. Toivottavasti teksteistä kumpuaa muille helpotusta ja iloa ekologiseen elämään.

Toisaalta tämä blogi toimii tukena myös omalla opintiellä, kun pyrin opettelemaan yhä enemmän siitä, mitä luonnonkasveja voi käyttää ravintona ja miten omavaraisviljely oikein onnistuukaan. Kaikkea katsellaan kuitenkin vielä kaupunkilaisnäkökulmasta. Kierrättäminen on täällä helppoa ja luomutarjonta kaupoissa hyvä. Vuokra-asuntonamme toimivan mummonmökin pihakin tarjoaa mahdollisuuden pieneen viljelyyn ja viereisestä metsästä löytyy sieniä, marjoja ja lukuisa joukko herkullisia villivihanneksia. Toiveena kuitenkin on, että vielä jonain päivänä ympäristönä olisi koti maalla ja enemmän maa-alaa tarjoamassa mahdollisuuden omavaraiseen elämään.