Ihanuutta! Pyreneiden karuja maisemia, alkeellisia olosuhteita, eristyneisyyttä, meditaatiota, joogaa ja samanhenkistä seuraa. Niistä on onni tehty. Sain taas nauttia Sudakan ja Sadhitan erinomaisesta opetuksesta. Olen todella kiitollinen, että nuo miehet ovat saapuneet elämääni. Heidän avullaan olen saanut kaivettua todellista minuuttani esille ja luotua tasapainoa kaikkeen olevaan. Retriittipuitteina meillä oli Ecodharma, joka tekee todella arvokasta työtä. He yhdistävät ympäristöajattelun ja henkisyyden eläen yksinkertaista, mahdollisimman omavaraista ja sähkötöntä elämää karussa vuoristossa. He järjestävät vuosittain mm. retriitin aktivisteille tukeakseen heidän kamppailuaan paremman maailman puolesta ja antaen välineitä jaksamiseen ja omasta itsestä huolehtimiseen samalla, kun kamppailee esimerkiksi ilmastonmuutosta vastaan. Kuulemamme tulokset olivat äärimmäisen hyviä. Aktivistit olivat poikkeuksetta saaneet viikon retriitistä niin paljon antia, että olivat puolen vuoden päästä huomattavasti onnellisempia ja myös aikaansaavempia. Toivottavasti vastaavanlaiset retriitit yleistyvät muuallekin maailmaan. Tuntuu, ettei Suomen aktivistipiirit kuitenkaan ole vielä valmiita vastaanottamaan henkisyyttä negatiivisen, suorituskeskeisen ja ateistisen ilmapiirin sisälle, vaikka loppujen lopuksi buddhalaisuuden aatteet menevät pitkälti yksiin ympäristöaktivismin kanssa.
Pyreneiltä paluun jälkeen olen saanut olla kiitollinen monista pienistä arkisista ihmeistä. Enää ei tarvitse stressata niin paljon ruoan riittävyydestä, sillä mustikkasato on käsittämättömän mahtava. Vaikka kuinka kerää, kerää ja kerää, metsät ovat suorastaan sinisenä. Myös kantarelleja ja vaaleaorakkaita sain nautittavaksi. Ja mikä parasta, lehtikaalit kasvavat sittenkin! Myös härkäpavut kasvattavat jo palkojaan. Kaikki ei aina suju suunnitellusti, mutta asiat ratkeavat tavalla tai toisella <3 Hehee, ja päälläseisontakin alkaa sujua!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti