Lopputalvi ja alkukevät on ollut täynnä kauniita hetkiä ja elämän ihmeitä. Toisen kotini perhekokoonpano on hieman muuttunut. Lumikki-hieho lähti uuteen kotiin, joka löytyi entiseltä työpaikaltani, biodynaamiselta tilalta. On huojentavaa tietää suloisen Lumikin olevan siellä hyvässä hoidossa. Samalla se kuitenkin joutui korvamerkityksi.
Lumikki uuden lauman kera.
Vain alle kaksi vuorokautta Lumikin lähdön jälkeen kello yhden aikoihin yöllä putkahti maailmaan uusi perheenjäsen, Kumma-vasikka. Nyt Kumma on jo melkein kolmeviikkoinen ja ulkoilee monta tuntia päivässä ja kirmaa pitkin laidunta, minkä kerkiää, ainakin jos pitäisi tulla takaisin sisälle.
Alle tunnin vanha pienokainen.
Ensimmäiset imemisyritykset
Nyt tuo idyllinen maalaiselämä on kaukana, mutta sain sentään mukaan aamukahvimaidot piristämään arkiaamuja. Ikävä on myös hevosen selkään, joskaan aivan tällaisia kuvankauniita talvimaisemia ei enää ole.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti